keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Olen yksinkertainen aina selitystä vailla

Joitakin ihmisiä ei vaan aina jaksa.. On vaan niitä ihmisiä joiden kanssa toisinaan olet bff ja toisinaan ei vaan voi ymmärtää. Hieno fiilis mennä kotiin kun ei tiedä tapahtuuko perjantaina jotain, vai istunko illan himassa tekemässä kuolemaan, tylsyyteen.
Kauheesti olen tykästynyt laittamaan biisien sanoja otsikoiksi.. Ja taas vaihteeksi tämä minun rakas nettipurkkini ei ole suostuvainen kovinkaan hyvään yhteistyöhön. Huomenna näillänäkymin kotiin ja näen Stadissa vanhaa ystävääni, viimekerrasta on luultavasti 2,5 vuotta... Oltiin bff eskarissa ja ala-aste aikoina, jotenkin se sittan vain jäi. Harmillisesti. Tässä nyt kun yritin siivota ja katsella huomisia tavaroita tuli jotenkin tyhjä olo.. Toisaalta on ihan kiva mennä kotiinkin ja näin, mutta rupesin sitten ajattelemaan sitä, ettei täältä montaa kertaa enään lähdetä kotiin tai tulla takaisin tääne. Kaikkia kavereita ja ystäviä tulee ihan törkeä ikävä ja on jäätävä elämään siinä toivossa, että nähdään OIKEASTI vielä joskus. Tulevaisuus on edelleen kuin musta-aukko josta ei ole mitään käsitystä. Epätoivoisesti olen yrittänyt selata ht.nettiä ja tallien sivuja ilmoitusten toivossa. Kaikki sopivat on vain joko ravipuolelta tai liian kaukana.. Eikä ensimmäiseen kokonaan uuteen työpaikkaan ehkä kannata sopia heti vuoden sopimusta. Helvetti kun on taas hienoa olla 'tässä' tilanteessa.
Taaleripallukan kanssa mentiin tänään maneesissa. Tehtiin siirtymisiä ja päästiin laukkaamaankin. Ja toinen oli kokoryhmästä ainoa joka osasi kunnolla laukata<3 Ravailikin oiken mallikkaasti. Kylmäsin jalat ja hoidin tam'et muutenkin pois. Iltapäivällä käytiin tekemässä äikän video haastattelu tehtävä Ratsuriihessä ja loppu ip istuttiin tutkimassa epämääräisiä juttuja hallituksesta. Ensimmäistä kertaa tajusinkin ehkä jotain niillä tunneilla.. Nyt autokoulun teoriaa ja ehkä jotain millä saisi vähän hienomman fiiliksen. Musiikkia luultavasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti